lauantai 12. huhtikuuta 2008

Lisätty kuvia

Lisätty muutama kuva selventämään tekstiä.

Reissun aikana pääsiäispyhinä Nikkaluoktassa mitattiin Ruotsin tämän vuoden kovimmat pakkaslukemat -36, -40.8 ja -36 astetetta kolmena peräkkäisenä päivänä. Nikkaluoktan ja Ritsemin välimatka on noin 100 kilometriä linnuntietä.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2008

Varusteista

Kaikilla oli vaatetuksena normaali kerrospukeutumishässäkkä: goretexia pintaan ja merinovillaa alle. Tosin neljäs päivä oli niin tuuleton että välifleecen kanssa pystyi hiihtelemään. Kylmyyden tunsi käsissä, kun ilman hanskoja ei illansuussa pystynyt tekemään yhtään mitään. Tosin kevyetkin sormikkaat riittivät ensihätään.

Eräsuksilla reissussa ei ollut merkitystä. Normaalit sukkapukumiesten vehkeetkin olisivat riittäneet tällä reissulla. Pehmeän pinnan (5-10 cm) alla oli kova pohja. Missään vaiheessa ei edes jaloin uponnut hankeen kengänvartta myöden. Reissussa oli yhdet SA-INT malliset, yhdet Karhun teräskanttiset ja yhdet tellusukset. Vain SA-vehkeet olivat yli 2 metriset. Teräskanteista oli eniten iloa laskuissa. Tellut olivat tellusiteillä ja nahkaisilla monoilla. Toiset olivat SA-INT siteillä ja huopakumisaappailla. Tellumonot toimivat paremmin, koska niiden sisävuori ei kerännyt kosteutta. Saappaat seisoivat aamuisin tönkkösuolattuina silleinä. Huopavuoria kuivateltiin ulkona tuulessa ja pakkasessa sekä ahkion päällä auringossa. Läpikuivia niistä ei tullut, mutta sen verran kosteus lähti että seuraavana aamuna sai "kuivina" jalkaan. Leirikengistä ei siis ollut haittaa.

Kaikki tavarat kuljetettiin kolmella one off-ahkiolla, joissa oli Fjällpulkenin H-aisat. Tälle reissulle kamat mahtuivat hyvin mukaan. Vaikka ahkioiden takia mihinkään grammajeesusteluun ei ollut aihetta niin Opan 5 litran ja 1 kilon teräskattila jäi kotiin ja tilalle hankittiin puolet kevyempi 4,5 litrainen Trangian alumiinikattila.

Kaikilla oli suksissa nousukarvat, jolloin ahkion kanssa eteneminen tokan päivän tiukassa nousussa oli sujuvaa, eikä niistä muinakaan päivinä ollut haittaa. Jussin kadotettua karvansa kesken reissun voi verrata että ilman ahkiota nousu karvoilla oli puolet nopeampaa kuin V-tyylillä Akan rinteellä. Tosin kun reissun alussa on tiukammat nousut, niin karvat kannattaa laittaa suksen pohjaan lämpimissä olosuhteissa kotona. Miinus 30 asteessa karvan liimaan (tai minkään teipin liiman) tarttuvuus on olematonta.

Keittimiä varten tehtiin 300mmx350mm kokoiset keitinlaatikot. Toiseen mahtui kuljetuksessa Primuksen multifuel (jalat taitettuna), bensapullo ja 4,5 & 2,5 litraiset kattilat sisäkkäin. Toiseen mahtui MSR XGK:n kanssa bensapullo ja 2,5 & 2,0 litran kattilat sisäkkäin. Keitinlaatikot kuljetettiin isommissa muovilaatikoissa (Orthex 500), joissa laatikon alla oli loput bensapullot, täyttösuppilo, kauhat & tiskiharjat ym. Muovilaatikon pisin sivu oli sopiva ahkion leveyden kanssa. Keitinlaatikoissa oli kiinni sammutuskankaat suojaamaan telttaa. Kaupan ompeleet sammutuskankaissa olivat lähinnä silmänpalvontaa, joten ne pitää ommella uusiksi. Keitinlaatikot sulattivat hieman hankea altaan, joten kattilan puoleinen kulma pakkasi painumaan. Tämä olisi vältettävissä pienillä vanerinpalasilla.



Keittimissä käytettiin Primuksen puhdistettua bensaa (n 4 eur/litra) menestyksekkäästi. Keittimissä ei huoltotarpeita ja kattilan pinnat noettomia. Nikkaluoktasta peräisin ollut kerosiini tukki MSR:n ja nokesi kattilan. Primuksen pumppu & korkki sopi MSR:n polttoainepulloihin, mutta MSR:n pumppu ei ollut tiivis Primuksen polttoainepullojen kanssa. Polttoainekulutus oli hyvin lähellä 0,25 litra/äijä/päivä. Tosin korkkien ja kerosiinin takia bensan hävikki oli vähintään yhden päivän tarpeen verran (> 0,75L). Lisää tehoa keittimiin sai laittamalla tuulensuojafoliot paikoilleen vaikka teltan sisälle keiteltiinkin. Zippo toimi reissun yhdellä täytöllä ja bensa syttyi hyvin. Kerosiini ei syttynyt mutta siihen auttoi tulitikku.

Mitään sahoja tai kirveitä ei ollut mukana, kun ei niille ollut mitään käyttöä.

Kylmyys aiheutti ihon kuivamista, joten ensiapulaukun teipit ja comspeedit oli tarpeen (lämmitettyinä) ihon kursintaan.

Kelin ollessa näinkin kirkas, suunnistus oli leppoisaa eikä mukana kannettuja GPS:iä oikeasti tarvittu kuin päivämatkojen hahmottamiseen.

Ruokalista

Päivän ruokalista näytti suurin piirtein tältä. Tosin keitot oli valmiiksi pussitettu per vaeltaja, joten kukin söi ne oman maun mukaisessa järjestyksessä. Päiväkeksit ja ilta/välipalat syötiin, kun tuli sellainen olo, että nyt tarvitaan jotain mahantäytettä. Tosin makeat iltapalat tuntuivat maistuvan enemmän kuin suolaiset (rinkeli vs. TUC-suolakeksi).


AAMUPALA
Omena-kaneli puuro, kahvi, sokeri, leipä, margariini, metvursti
Hapankorppu
Kahvi
Tee
Omena-kaneli puurohetki
Metvursti
Mätitahna
Hieno sokeri

LOUNAS
Tomaattikeitto + lisäpasta, tumma leipä
Tee
Näkkileipä
Lisäpasta
Lisäriisi
Metvursti
Kuivattu jauheliha
Tomaattikeitto

PÄIVÄTEE
Päivätee + keksi
Tee
Hieno sokeri
Keksipaketti

PÄIVÄLLINEN
Katso erillinen lista alempana

ILTA/VÄLIPALA
Kaakao, sokeri, sokerikorppu
Sokerikorppu
Kaakaokahvijauhe
Hieno sokeri



Päivälliset ruoka-aineineen näytti tältä. Lähinnä muusi & lisuke tehtiin kahdessa kattilassa (2,5 litraisissa), muuten ruoat keiteltiin 4,5 litran kattilassa, niin ei reunojen korkeus ahdistanut. Mukana oli yksi 0,75 litran ruokatermari, johon aamulla heitettiin kuivatut lihat (ei siis kasviksia) ja loppuosa täyteen kuumaa vettä. Illaksi lihat olivat palautuneet takaisin normaaliin muotoonsa. Termarin koko sopi mainiosti kolmen hengen liha-annoksiin (n. 700 - 800 g).

Kuivauksessa ruokien painot tipahtivat kiitettävästi

Naudan suikale 800 g -> 180 g
Riistakäristys 720 g -> 180 g
Frutti di mare pastan äyriäiset (200+280+170)=650 g -> 150 g
Kinkkusuikale 350 g -> 100 g
Peruna (puolikypsä) 830 g -> 140 g


Jauheliha-herne-maissi-paprika risotto
Riisi
Kuivattu herne-maissi-paprika
Kuivattu jauheliha
Grillimauste
Sitruunapippuri
Suola

Tex-Mex mausteseos, vihannessuikaleita, broileria, riisiä
Tex-Mex mausteseos
Kuivattu suikalevihannes
Kuivattu broilerinsuikale
Lihaliemikuutio
Riisi

Frutti di mare pasta
Spagetti
Kuivattu katkarapu
Kuivattu simpukka
Kuivattu tonnikala
Tomaattimurska (yrtti)
Juustoraaste
Valkosipulijauhe

Perunamuusi, liha-vihanneskastike
Kuivattu suikalevihannes
Kuivattu porsaansuikale
Lihaliemikuutio
Perunamuusijauhe (pekoni)
Kuivattu sipuli
Paprika
Suola

Kookosbroileri, vihannessuikaleita, nuudeleita
Kuivattu mango tms hedelmä
Nuudelit
Kuivattu suikalevihannes
Kuivattu broilerinsuikale
Lihaliemikuutio
Kookosmaitotiiviste

Riistakäristys, perunamuusi, puolukkahillo
Kuivattu riistakäristys
Puolukka
Hieno sokeri
Lihaliemikuutio
Perunamuusijauhe (normaali)

Valkosipulikermaperunat ja pippurine lihakastike
Kuivattu naudansuikale
Kuivattu perunakuutio
Valkosipulijauhe
Lihaliemikuutio
Ruokakerma
Mustapippuri
Suola

Tortelliinit, tomaatti-kinkkukastike
Juustotäytteinen tortelliini
Kuivattu kinkkusuikale
Kuivattu sipuli
Tomaattimurska (valkosipuli)
Valkosipulijauhe
Mustapippuri
Suola


Suurin haaste oli loppujen lopuksi pakkanen, sillä se riitti jäädyttämään kaiken. Suurin ongelma oli tuoreen leivän, metwurstin ja tahnojen jäätyminen. Leipiä sulateltiin kattilan kannen päällä hukkalämmössä. Samoin kun metwurstista veitsellä nappasi sentin palan, niin kattilan kannen päällä sen sai sulamaan sen verran että siivut irtosivat. Tahnat sulasivat päivän aikana Gore-takin sisätaskussa. Sydämen puolella vaikutti olevan hieman parempi lämmöntuotanto kuin oikealla puolella. Tahnojen rakenne (kevytmajoneesi, pikkelsi) oli muuttunut pakastuksen jälkeen paljon. Kinkkutahna ja savuporojuusto näyttivät juuri siltä kuin tehtaan tuotantolinjallakin. Tosin heti kun viidentenä aamuna pakkanen oli laskenut yöllä 10-15 asteen väliin niin leivätkin olivat syömäkuntoisia puoli päivää.

Pakkasen takia olisi kannattanut ottaa mahdollisimman vähän tuoretta ruokaa (leivät, karjalanpiirakka, minikorvapuustit) ja niiden tilalle sitten näkkileipää tms. Hienoa sokeria ei oikeastaan tarvittu kuin puolukoihin, joten jokin minisokeripalaboksi olisi toiminut paremmin.